sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Näin sen kuuluikin mennä

Olen luonteeltani TODELLA kova stressaaja. Mietin pääni puhki kaikki pienetkin asiat. Toisinaan tuo liika pohdiskelu ja huolehtiminen vie paljon voimia. Tietysti joitain asioita on ihan hyväkin pohtia tarkemmin, mutta voisi sitä joskus päästää itsensä helpommallakin.

Sen lisäksi, että olen pyrkinyt koko ajan enemmän elämään juuri sellaista elämää kuin minä haluan, olen pyrkinyt myös tekemään paljon töitä turhan stressaamisen vähentämiseksi. Joissain asioissa täytyy itse tehdä päätöksiä ja tehdä jotain, että asiat menevät eteenpäin. On kuitenkin paljon asioita, joihin ei itse oikein voi vaikuttaa. Sellaisia asioita olen pyrkinyt stressaamaan huomattavasti vähemmän. 

Yksi hyvä esimerkki tästä on meidän asunnon myynti ja muutto toiselle paikkakunnalle. Oltiin todella kovaa muuttamassa vielä n. vuosi sitten toiselle paikkakunnalle. Yritettiin myydä meidän asuntoa melkein vuosi, mutta asunto ei mennyt kaupaksi. Silloin tuo asia harmitti etenkin minua todella paljon. Asunnon myynti ja muuttaminen siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Muuttaminen on ollut tasaisesti mielessä siitä lähtien ja nyt viimeisen kuukauden aikana tuohon asiaan on tullut suuria muutoksia. Nyt on sellainen fiilis, että näinhän sen kuuluikin mennä. Noista suurista meidän asumiseen liittyvistä muutoksista lisää seuraavassa postauksessa.

Monessa muussakin asiassa on lopulta saanut todeta, että näinhän tämän pitikin mennä, vaikka aluksi asia olisi harmittanut ja stressannut. Kyllä elämä kantaa ja itse uskon kohtaloon.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti