tiistai 5. joulukuuta 2017

Meidän talo tulee olemaan parempi kuin teidän!

No pöh! Ei se tule olemaan yhtään sen parempi kuin kenenkään muunkaan.

Olen huomannut, että nämä taloasiat on yksi asia, jossa täytyy jotenkin yrittää todistella, että kyllä se meidän ratkaisu on paras ratkaisu siitä ja siitä syystä. Myönnän itsekin sortuvani välillä tälläiseen. Se tulee jotenkin luonnostaan, että täytyy puolustaa niitä omia valintojaan. Toki omia valintoja saa puolustaa ja perustella, mutta mielestäni se täytyisi tehdä niin, että toisten valintoja ei lyödä lyttyyn tai muutoin tule toiselle sellainen fiilis että hänen ratkaisunsa ovat huonoja.

Meidän taloprojektissakin on paljon sellaisia asioita mitkä olisi tehty/valittu toisin jos rahaa olisi äärettömästi. Meidän budjettiin nähden me olemme mielestämme tehneet hyvät valinnat ja nimenomaan hyvät valinnat MEILLE ja MEITÄ varten. Yhdessä talokeskustelussa yksi ihminen mainitsikin, että nämä on niitä ikuisia puheenaiheita ja pääasia on, että rakentajat itse ovat tyytyväisiä.

Itse olen kokenut pientä alemmuudentunnetta esimerkiksi siitä, että meidän talo tulee olemaan "vain" 110 neliön kokoinen. Välillä tuntuu, että aivan hävettää kertoa, että talosta on tulossa niin pieni (vaikka se ei mitenkään äärettömän pieni tulekaan olemaan). Olen joutunut myös esimerkiksi säilytysratkaisuja miettimään tarkkaan tulevaan taloon, koska ylimääräisiä neliöitä ei tosiaan ole tulossa ja ainoastaan yksi "vaatehuone" joka on hurjan 2 neliön kokoinen...110 neliön talo on kuitenkin sellainen, joka riittää meille. Kaikki tarpeellinen mahtuu juuri ja juuri tuohon neliömäärään. Mikäli meillä olisi äärettömästi rahaa, tulisi talosta hiukan isompi ja neliöitä olisi varattu enemmän ainakin säilytystiloja varten (eteinen, kunnon vaatehuone jne.). Tilanne on kuitenkin mikä on ja ollaan todella tyytyväisiä meidän pohjaratkaisuun ja tulevaan taloon. Kaikkea kun ei voi saada.

Toinen puolustusrefleksin aikaan saava asia on meidän lattiamateriaalivalinnat. Lähinnä siis se, että suurimpaan osaan tiloista meillä on tulossa laminaatti. Keskusteluja seurattuani olen huomannut, että laminaatti on jokseenkin out. Kovan hypetyksen kohteena taasen on vinyylilankku. Me kuitenkin pyritään rakentamisessa mahdollisimman muovittomiin ratkaisuihin. Jotenkin en pystyisi elämään sen asian kanssa että meidän lattia on täysin ja pelkästään muovia. Tietenkin laminaattia parempi ratkaisu olisi parketti, mutta parketti taas on niin paljon pehmeämpää kuin laminaatti että heti hirvittäisi ne kamalat jäljet mitä parkettiin herkästi tulee. En lähde myöskään sitä kieltämään, että onhan laminaatti paljon edullisempaa kuin esimerkiksi vinyylilankku tai parketti.

Seuraavassa postauksessa voisinkin vihdoin esitellä meidän pohjapiirustuksen. 

Jaa niin ja yksi aika oleellinen juttu. Meille on alettu pystyttää taloon väliseiniä viime viikolla! Ihan superhuippua! Huoneet näkyy nyt selkeästi ja vihdoin minäkin hahmotan oikeasti kaikkia mittoja. Päässä käy jo kova suhina että mitä mihinkin tulee ja kuinka. Voisin vain fiilistellä talon sisällä ties kuinka kauan. Autokatos alkaa myös olla siinä vaiheessa että mies jatkaa sen tekemisen loppuun itse.



Autokatos+varasto


2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Rahalla saa ja hevosella pääsee - mutta ainakin meillä budjetti on rajallinen ja se halutaan sellaisena pitääkin sillä tarkoituksena on ettei asuminen vie liian isoa siivua perheen tuloista tulevaisuudessakaan. Rakentaminen on kompromissien tekemistä ja meillä niihin kuuluu esim. laminaattilattia ja -tasot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se vain on. Johonkin jos haluaa panostaa enemmän, täytyy toisesta asiasta nipistää. Itse suunniteltu ja omilla valinnoilla tehty talo tekee kuitenkin mielestäni kodin enemmän kuin mikään muu.

      Poista